sfnet.harrastus.mp - moottoripyöräily
Frequently Asked Questions eli Usein Kysytyt Kysymykset
http://www.bajahill.net/s-h-m-FAQ.html
Tämä osa päivitetty 22. maaliskuuta 2002 -
Bajahillin sivulla paremmin ajan tasalla oleva lista mutta sekin on vuodelta 2005
Tämä lista pätee edelleen 80-lukuisiin ja 90-luvun alkupuolen kalustoon
Erinäköisten pyörien tyyppivioista
Katso myös umgweb.com
------------------------------------------------------------------------ ^M
Tämän sivun on tarkoitus kertoa tyyppivioista tai omituisuuksista joita lähes kaikissa moottoripyörissä on, vaikka valmistajat eivät usein sitä myönnä.
Keräilen tähän s.h.mp:stä juttua aina kun siellä liikkuu sopivaa asiaa. Dokumentin muotoilu on aika karu mutta se on osittain tarkoituksellista.
Mikäli tänne on päässyt tietoa joka ei pidä paikkaansa, olisin kiitollinen mikäli saan siitä tiedon.
------------------------------------------------------------------------
Janne
" ...sellaiseen robleemaan kun nokkaketju pitää kylmänä ikävää rallatusta.
Vieläpä satunnaista eli kilkuttaa välillä ja taas käy nätisti. Epäilin
öljyjä, mutta eilen vaihdettuani uudet öljyt talven säilöntään ei
muutosta asiaan tullut. Toinen epäilys on kiristin, ken tietää? Siksipä
kysynkin onko kellään vastaavaa kokemusta asiasta? Niin 600F3 (-95) on
moto, ja tässähän on mekaaninen kiristin. Lämpimänä ei ketjusta kuulu
meteliä."
Huolto-kaksikko J-P Laine vastasi :
" Jos mopolla on ajettu yli 40000km niin vaihdatapa nokkaketju ja kiristin
niin äänet kyllä asettuu, varmasti. "
Laajempi selvitys tuli Seppo Metsälältä (seme@megabaud.fi_no_pam):
" Aikoinaan mun -91 CBR 600 piti kanssa tota ääntä ja silloin Brandtin
huoltopäällikkö neuvoi vaihtamaan sekä ketjun että kiristimen. Onneksi ketju
on koneen päässä, joten ketjun vaihto on helppo suorittaa mikäli
jotain kokemusta koneista on. Vaihdon tein 55000km ajon jälkeen.
Siihen meni yksi ilta.
Merkittävää on se, että vanha ketju oli sen verran kulunut,
että ajoitusmerkit eivät aivan olleet kohdallaan. Ero oli arviolta noin
2 astetta. Uudella ketjulla merkit olivat täsmälleen kohdallaan. Tästä oli
seurauksena se, että käyntiääni muuttui terävämmäksi ja ajossa huomasi
tehon selvästi nousseen. Eli moottori kävi siten, kuin sen kuuluikin.
Tämän vuoksi kannatan myös ketjun vaihtoa.
Kampiakselin päästä pitää irrottaa hammaspyörä ja ainakin Haynesin kirja
neuvoo irrottamaan laturin kopan ja pitämään sieltä päästä kiinni. Brandtilla
neuvoivat käyttämään ilma-avainta, jolloin ei tarvitse pitää
kampurasta kiinni. Tein näin ja homma onnistu helposti. Kiristettäessä
pitää tietysti varoa käyttämästä liian suurta momenttia."
Asiasta oli muutama muukin viesti joissa ketjunkiristintä epäiltiin. Olisi
kiva kuulla että korjaantuiko asia sen vaihtamisella?
Kiristimestä on ollut juttua moneenkin otteeseen, esimerkiksi vaikka
Harri Lampelan tarina:
"Itselläni on CBR1000 vm. -88 ja sama ominaisuus ilmaantui pyörääni reilun
30 tkm ajon jälkeen. Vaihdatin kiristäjän Tampereella Master Bikessa
määräaikaishuollon yhteydessä. Osa maksoi noin 300-500 mk (viime keväänä).
Työn arvoa en osaa sanoa, koska vaihto sisältyi muuhun huoltoon. Nyt olen
ajanut vaihdon jälkeen yli 10 tkm, eikä minkäänlaisia oireita kiristimen
väsymisestä ole. Olen kuullut, että kiristimestä olisi muutama evo-versio,
mutta tätä tietoa en vahvista täysin paikkansa pitäväksi. Ratkaisevaa
versioiden välillä on kuulemma "öljykupin" pituus, johon kiristysvoiman
antama öljy pumppautuu. Paineen voimasta kuppi lukittuu automaattisesti ja
hakee oikean kireyden ketjuun nähden. Pidempi öljykuppi on ilmeisesti
tehokkaamman kiristysvoiman tae jollain tavalla. Asiantuntevammat
kommentoikoot tuota."
Johon Manu Hakola jatkoi:
"Muutama evo-versio tarkoittaa tässä yhteydessä versiota nro 16!
Kiristäjää on siis oikeastikin muutettu 16 kertaa. Parannusta kai on
tapahtunut mutta huono mikä huono."
^M ------------------------------------------------------------------------^M
Ensin Sami Törölä kyseli että:
"Kytkimestä kuuluvalle rohinalle en löytänyt testattua selitystä.
Ääni siis kuuluu vapaalla konetta käytettäessä ja loppuu kun kytkin
painetaan pohjaan."
Lystilä Juha <lystila@students.cc.tut.fi&mt vastasi että:
"Unohda se rohina, se on joka CBR:ssa. 100 km ajettu XX pitaa
samaa rupellusta kuin 30000 km ajettu CBR900RR. Aani on siis
CBR:n tyyppiominaisuus."
Sami Halme jatkoi vielä tähän että:
"Laajennetaan skaalaa vielä noista rivikirnuista eteenpäinkin, sillä VFR
pitää myös tismalleen samaa messua kytkimestä."
^M
------------------------------------------------------------------------^M
Mika Karvonen kyseli ensin:
"Muuten peli vaikuttaa tosi hyvältä, matka-ajossa lämmöt pysyy
alhaalla pidemmälläkin matkalla, pysähtyessä alkaa sitten tapahtua:
syylärin korkin kautta alkaa lentää jäähdytinnestettä. Kun nestettä
sitten on vajunut enemmänkin, alkaa tietenkin lämmöt nousta ja kone keittää."
Ville-Pekka Kurri osasi vastata:
"Käynnistyykö sähköinen tuuletin (flekti), kun lämmöt nousevat? Ainakin
pitäisi. Se mikä aiheuttaa ettei flekti käynnisty voi olla; palanut sulake,
jäähdytin nestettä on ollut liian vähän, jolloin flektin lämpötila-anturi ei
ole kosketuksissa nesteen kanssa, rikkoontunut flektin moottori.........
Itse taistelin saadakseni VFR800 jäädytysjärjestelmän ilmattua. Juuri
flektin anturin (jäähdyttimen yläreunassa) kohdalle jäi ilmakupla, joka esti
oikean toiminnan. Ilmakuplat poistuivat vasta kun pyörää käytti ja
kallisteli sitä voimakkaasti puolelta toiselle. Lopulta järjestelmään saatoi
lisätä reilusti nestettä. Ilman voi havaita esim. kokeilemalla kädellä
jäädytintä, sen pitää olla tasaisen lämmin jokapuolelta. Jos on ilmaa
järjestelmässä niin jäähdyttimen yläreuna jää kylmemmäksi kuin alareuna.
Flektin toiminnan voi kokeilla oikosulkemalla anturille menevät kaksi johtoa
keskenään.
Niin ja normaalia toimintaa tuo ei ole, joten älä aja kuumaksi ennekuin vika
löytyy."
^M
------------------------------------------------------------------------^M
3.1 Suzukin nokkaketjuongelma, GSX-R/F -mallit
Kiristimen huono suunnittelu on kyseessä. Kiristysjousien keskinäinen suhde on
väärä joten kiristin ei jaksa kunnolla kiristää. Korjaaminen on varsin
helppoa mutta vaatii purkamista aikalailla. Alla lontoonkielinen selostus
asiasta, jos on tarvetta niin voin tehdä käännetyn tiivistelmän asiasta.
(Selostus lainattu osoitteesta http://jht.gau.hu/~tracz/BikeFAQ/SACS_clatter.txt )
"SACS top-end clatter - Now you can fix it.
I was always complaining about the top-end clatter of these motors
and asked many people at many forums but nobody seemed to have the
answer I was looking for. I usually got replies like "Yes, these engines
tend to develop a timing chain noise but you shouldn't worry about it."
Well, I did. Maybe I'm just anal but I just couldn't stand it.
It's also interesting that Suzuki does have other bikes with timing chain
problems. I heard about recalls and cracked heads on SRAD engines, SVs, TLs
and Hayabusas.
I was told by a Suzuki mechanic that the tensioner gets worn quite often so I
purchased a new unit and replaced it. It looked exactly the same as the
old one and functioned just like that.
After putting the thing back together I had to realize that it changed
nothing. Changing the timing chain made no difference.
It seems that these engines will not get out of date since they still
use them in Bandits and Katanas so this information should add some value
to your beloved bike.
Below 3000, my Katana 600 (GSX 600 F in Europe) acted, like a two-stroke motor
and developed a nasty top-end clatter.
Above that the noise just disappeared. It alaso disappeared
once it got really warm. My theory is the following:
The engine rattles whenever the timing-chain isn't tight enough
so it can get lose and tight, hitting the supporting blades or even worse:
the cylinder block. (I had seen a CB 750 DOHC block with holes at the chain)
It also results in uneven timing which causes uneven idle and roughness
at low speeds. The uneven strain on the chain makes it wear faster
and it's also hard on the sprockets/bearings.
NOTE: Rattle can also be caused by worn bearings, out of spec valves, etc...
1. Whenever the engine reaches a certain temperature (it takes a while
whith these engines), the block stretches enough to tighten the chain.
2. At higher revs the chain doesn't have the time to "screw around"
so the rattle goes away but it still has a "sharp" noise (like a
chain saw).
First we should take a look at the timing chain tensioner of these engines.
It is a very simple, non-return type unit which uses two springs to
keep the chain tight. One of the srpings moves the tensioner forward
and the other one should absorb the differences between the chain-length
when the engine is cold/warm. In my opinion these two springs don't
have the ideal ratio. The long one is too soft and the other is too stiff.
As a result, the small tip is always stretched and doesn't do the job.
The long one is not following the chain quick enough, leaving the chain
loose.
The next project would have been replacing the supporting blades but after talking
to a friend (car mechanic)I figured I'd try something more simple.
The whole project shouldn't take longer than two hours. Here is the idea:
1. Remove the fairings and the fuel tank.
2. Remove the Air filter box.
3. Remove the carburetor assembly.
4. Remove the bolt and spring from the tensioner-assembly.
Caution: Do not remove the allen bolts that hold the body of
the tensioner.
5. Use a small diameter dull stick and stick it in the hole of the tensioner.
apply some pressure on it. You will hear one or more "ticks" as the tensioner
gets deeper.
Caution: DO NOT apply too much pressure on the chain as it can get too tight
and it can overload the sprockets/bearings.
6. Put the tensioner back with a few (2-5) 1 mm washers under the spring or
use a stiffer spring.
After re-assembly you should notice the difference.
My engine sounds like a sewing machine instead of the Harley-like clatter.
I have 50.000 kms (32k miles) on it so far and I'd say that she sounds better
than most SACS bikes at 10k. It can pull away from idle even when it's cold
and cold starting isn't a nightmare anymore: half-choke, short push on
the button, off we go, and I can push it back after a mile or so.
These chains should last about 100.000 kms (about 65.000 miles)
If you have something close to that it is a good idea to replace the chain also.
Well, this is it. I hope it'll help some of you.
If you find this info useful you shoud think about sharing your ideas/experiences
on your bikes.
Don't forget to drop me a note about how it worked out for you!"
------------------------------------------------------------------------
Janne kertoili:
"Lataus on näissä ollut joskus ongelmallinen, lähinnä lataussäädin brakaa.
Kone käyntiin ja kierroksia 4000-5000 rpm ja volttimittarin pitäis näyttää n
14 VDC mutta ei yli 15,5 V. Muuten saattaa tulla säätimen osto. Käämityskin
kuulemma kärsii jos säädin ei toimi oikein..."
Petri Frisk jatkoi:
"Lisäksi voi mainita että tasaaja on sikäli hyvä uusia että mikäli aikoo
"säästää" ja ostaa vain uuden akun joka kesä niin voi olla että tulee ylläri
mm. siinä muodossa että kaikki polttimot sekä elektroninen kiekkamittari
hajoaa. Eihän mulle koskaan niin käynyt... =8-)"
Jatkoksi Pentti Vaherkosken sijoitusvinkki:
"Tasasuuntaimen vikaa on turha paisutella, uuden saa tonnilla ja sillä ajaa
taas vuosia. Omaani jouduin vaihtamaan heti oston (-93 syksy) jälkeen,
akku kuivui 20 V latausjännitteellä. Asensin uuden hieman viileämpään
paikkaan sivuposken alapuolelle ja hyvin on toiminut n.60 tuhatta.
Kannattaa muuten maadoittaa tasasuuntaaja suoraan akun miinusnavalle. Itse
vedin myös plussajohdon sulakkeen kautta suoraan akulle. Vanhoissa peleissä
tuntuu syntyvän kaikenmoisia jännitehäviöitä ja tällä konstilla sain
latausjännitteen akulla 14-15 V:iin."
Asiasta oli toistamiseenkin juttua, Teemu Tenhula selitti:
"Jos vika on säätäjässä sen voi todeta ottamalla laturilta tulevat piuhat
säätäjästä irti ja mittaan tyhtäkäynnillä. Kaikissa kolmessa piuhassa
piotäis olla sama VAIHTOjännite about 30V AC maata (runkoa) vasten
mitattuna. Muistaakseni jännite nousee jonnekki 70 voltin tietämiin
kierroksilla.
Jos (ja kun) itse laturi toimii voitkin keskittyä jänniteen säätäjään. Itse
asiassa ei pitäis puhua jänniteen säätäjästä koska se mulikka on
tasasuuntaaja / regulaattori. Melkeen minkä tahansa nykypyörän säätäjä käy,
kunhan se on 3 vaihe mallia (eli kolme jännitepiuhaa laturilta). Niitä saa
pyöräpurkaamoilta hintaan 200-500mk. Auton jännitteen säätäjä ei kay koska
niissä härveleissä ON jänniteensäätäjä.
Asennusvaiheessa oikeat piuhanpaikat voi todeta yleismittarilla jossa on
diodin mittaus ominaisuus. Säätäjä kannattaa asentaa semmosen paikkaan missä
on mahollisimman viileätä. Itelläni säädin on penkin alla, mutta jäähdytystä
on tehostettu kiinnipultatulla alumiiniprofiililla ja
prosessorituulettimella."
------------------------------------------------------------------------
Petri Frisk selitti ensin:
"Lataus on tosiaan se pahin mörkö mutta kytkimen rallatukseen kannattaa myös
kiinnittää huomiota. Mikäli tyhjäkäynnillä kuuluu kalkatusta kytkimestä niin
jossain vaiheessa on remppa edessä. En valitettavasti muista oliko
niittaukset vai mitkä alkoivat löystymään mutta jollei muuten niin vinkkiä
saattaa saada gsresources.com:ista
Eli mikäli tyhjäkäynti on korkea
tai myyjä seisoo ja pitää kytkintä pohjassa kouristukseen asti niin voi
epäillä jotain. "
Sitten Pentti Vaherkoski tarkensi:
"Kytkimen "ronksotus" tyhjäkäynnillä on ominaisääni löystyneistä kytkinkehän
jousista, eikä juurikaan ole vaarallista."
------------------------------------------------------------------------
Timo A valaisi asiaa:
" Suzuki GSX 750F:ssä (vm. ~89...~91 ) moottorin sammumiseen pysähtyessä oli
muistaakseni syynä kaasuttimissa olevien O-renkaiden kulahtaminen.
Siihen ainakin myytiin
oikein korjaussarjaa (tyyppivika?). O-renkaat voi tietenkin ostaa myös
irtotavarana, kunhan vain tarkistaa niiden sopivuuden ko. tarkoitukseen.
Näin saattaa päästä hieman halvemmalla.
Tarkista myös (imu)venttiilien välykset."
------------------------------------------------------------------------
Ensin Tuomas Hosia kirjoitteli:
"Väittivät täällä taannoin että käyttävät hammashihnaa joka on teetetty
mittojen mukaan jossain eli ei ole standardimitoilla.
Sellaista ei varmasti saa mistään muualta, mutta mietin että jos saisi
hihnapyörien kehät vaihdettua standardimittaisiksi?"
Keskiön vaihtaminen alkuperäisestä standardijaolla olevaan
hihnapyörään on sorvarille varsin helppo juttu kun jämiä ei tarvitse
sääliä ja hintatietojen perusteella näyttäisi jopa kannattavalta
toimenpiteeltä."
Tuohon Janne Tervola vastasi:
"Kyllä onnistuu, pitäisi kai tehdä konversiosivut aiheesta...
Eli olen tehnyt Partajeesuksen Savageen muunnoksen 8M HTD-hihnalle ihan
omin käsin. Toiseen Savageen, josta tuli kysely tämän NG:n kautta,
konsultoin ohjeet hankinnalle.
Alkuperäisen hihnan hinnalla saa kyllä keskiön vaihdonkin teetettyä. Stanuhihna
maksaakin sitten huimat 70-150 mk/kpl."
------------------------------------------------------------------------
Tuomas Hosia (hosia@lut.fi) kirjoitteli:
" Kone saattaa pitää ääntä jo varsin uutenakin (<30 000 km)ja syynä on kiristimen
suunnitteluvirhe, tappi joka painaa ketjua kiristävää kumia on liian lyhyt
ja näinollen jää lohkon koneistustoleranssien varaan että jaksaako kiristäjä
kiristää vai ei, etenkin kun kumit ovat aavistuksen kuluneet.
Omastani korjasin ongelman hitsaamalla alkuperäisen kiristäjän tappiin noin
5 mm lisää ainetta, jolloin kiristäjä pääsi normaalille toiminta-alueelle
taas ja ääni häipyi. Virityksen makua toimenpiteessä on, ei suositella
heikkohermoisille. :)
Jotakin kertoo alkuperäisestä tapista että kun sitten vaihdoin nokkaketjun ja
kaikki kumiosat, niin jatkettu kiristin toimi edelleen ihan hyvin, vaikka
sen olisi pitänyt olla aivan liian pitkä."
------------------------------------------------------------------------
Tuomas Hosia (hosia@lut.fi) kirjoitteli:
"Itselläni oli GPX750R, jonka venttiilejä sai säätää 3000 km välein tai ne
alkoivat kantaa. Moisen ilmiön oireena on käynnistysongelmat kuumalla moottorilla, kylmänä
käynnistyy oikein hyvin.
Ongelma johtuu siitä että venttiilit painuvat kanteen kun venttiilien vastinpinnat antavat
myöden. Painumista voi hidastaa bensiinin lisäaineilla jotka on tarkoitettu
moottoreille jotka eivät kestä lyijytöntä bensiiniä."
Asiasta tuli lisää tietoa, kun Jukka Eerola kirjoitteli:
" ZZR1100:n pahimpia vuosia on kolme, -90, -91, ja -92. Eli nuo
C-mallit. 1993 tuli D-malli, jossa venttiilimurheet pienenivät olennaisesti.
Mielestäni kuitenkin pahin "venttiilin syöjä" on ZZR600:n D-malli, eli
vuosimallit -90, -91, ja -92."
------------------------------------------------------------------------
Tuomas Hosia (hosia@lut.fi) kirjoitteli:
" Omani oli ostettaessa aivan kuollut tuolla kierrosalueella, vaikka aivan pienillä
kierroksilla tuntui vääntöä olevan ja toisaalta huippunopeus ei juuri jäänyt
siitä mitä sen olisi pitänyt olla.
Aikani kun ihmettelin niin huomasin että kaasuttimien ja ilmanputsarin
välissä olevat kumitötsät olivat kovettuneet kivikoviksi ja päästivät ilmaa
ilmanputsarin ohi ja näinollen kone tietysti kävi laihalla.
Ensiapuna korjasin ongelman nippusiteellä koska alkuperäinen jousi on aivan
liian löysä kovalle kumille ja se auttoikin, mutta myöhemmin sitten vaihdoin
ne kokonaan uusiin ja ongelma väheni hädintuskin havaittavaksi.
Pehmeillä tötteröillä alkuperäinen kiristysjousikin toimi aivan hyvin.
Sumeko pyysi vähän toistasataa / tötterö, mutta mielestäni niiden hankinta
oli kannattava investointi, pyörästä tuli paljon parempi ajaa, 100 km/h kun
on juuri tuolla alueella, 4200 rpm."
------------------------------------------------------------------------
Niko Stranden kyseli ensin että:
"Onko tiedossa yleisiä ongelmia, heikkouksia tai tyyppivikoja
(etulokasuojan lisäksi) ZX-9R -98 malleissa?"
Johon Tero vastasi että:
"Ohjauslaakerit on jouduttu vaihtamaan takuuseen ainakin mun ja kaverin
pyörään, eli niitä ainakin vois sanoo tyyppiviaksi. Jossain tapauksissa
kiristysvarat tahtoo loppua kesken ohjauslaakerin kierteestä.
Jalkatapin helinä on kans tuttua ja kytkimen palautinjousi meni kans
takuuseen kun se katkes ja niitäkin on vaihdettu ainakin muutamiin
muihinkin."
------------------------------------------------------------------------
Manu Hakola antoi linkin:
"Newsseihinkin kirjoitteleva Tommy Andersson on kestotestannut RX:äänsä
ja jatkaa parasta aikaa testiään Italian suunnalla. Pyörässä on
mittarissa 227000 km (kyllä vain). Koetapa katsoa erityisesti kohta
JUTUT.
http://www.kolumbus.fi/tommy.andersson/gpz/kawaframe.htm"
Marko Koivisto vahvisti perään:
"Tuntuu jutut pitävän paikkansa. Nokkaketjun kiristin meni omassakin
vaihtoon, ja venttiileitä kannattaa säädättää melko useasti."
^M
------------------------------------------------------------------------^M
Samuli Juhani P{ntt{j{ kirjoitteli tyyppivikakysymykseen:
"Ohjauslaakeri alkaa naksumaan jossain vaiheessa. Ei pitäisi haitata muuten
kuin naksumisella. Uuden saa prässättyä eikä maksa edes hirveesti, jos ei
riko mitään ;)"
^M
------------------------------------------------------------------------^M
Pasi Aho kirjoitteli:
"Mulla on tossa tallissa levällään just samanlainen mutta vuotta uudempi
(-91) peli. Ostin sen 2 vuotta sitten jolloin oli ajettu 52000km. Imuvenat oli
vaihettu 40000km kohdalla. Nyt sillä on ajettu vajaa 70000km ja
imuventtiilit menee taas uusiksi. Kuulemma koneistettu väärin jolloin syö
venat nopeesti. Myös 2 pakoventtiiliä on palanut ja pakovenojen istukat
entiset. Pako venttiilit yht.450mk, imu 1000mk, istukat pakopuolelle 1700mk."
------------------------------------------------------------------------^M
Pasi Aho kirjoitteli tyyppivikakysymykseen:
"Ainoa mikä temputteli, oli exup. Sekin vain putken
sisällä jumitteli rasvanpuutteessa."
(Pyörä sama kuin yllä.)
------------------------------------------------------------------------^M
6.1 Kardaanin spoorit, liittimet, K100/75?
Marko Hemmila kirjoitti ensin:
Vai että on sulla ollut kardaanin spoorien kanssa ongelmaa... Ja vielä
tyyppivika.
En oo kuullutkaan aikaisemmin tuollaisesta tyyppiviasta. Ainoa tyyppivika
mistä olen kuullut on mittariston liitinten hapettuminen
Myllymaan osaluetteloissa kehoitetaan pitämään nuo spoorit hyvässä rasvassa,
koska tuonne kerdaanitunneliin tiivistyy (tai pääsee jotain muuta kautta)
kosteutta, joka sitten syö ne spoorit jos ei ole rasvattu.
Mulla on K75:ssa muistaakseni noin 130 000km eikä mitään ongelmia spoorien
kanssa...
Johon Kati Laakkonen vastasi:
Kardaanin rasvausta ei ole mainittu bemarin virallisissa
huolto-ohjeissa. Repa sanoikin että noita tapauksia on ollut nyt vähän
enemmän kun Saksasta tulee pyöriä. Torsti kyllä kirjoitteli myös, että
hänen pyörästään kardaani jouduttiin vaihtamaan olikos se nyt jossain
150-170 tkm paikkeilla, vaikka spoorit oli aina rasvattu.
------------------------------------------------------------------------^M
Timppa x.x. kirjoitteli aiheesta:
Kaveri kaatoi Ksatkun pari kesää sitten, kun keskituki katkesi. Hänen
mukaansa se on tyyppivika. Eli keskituki on tehty putkesta ja siellä sisällä
kosteus pääsee muhimaan ja ruostuttaa tallan sisältä päin, jolloin hätää ei
huomaa ennen kuin on jo housuissa.
Nykyinen pyörä,
Kawasaki GPX750R
Sivua päivitetty viimeksi 9.11.2010 (Urleja korjattu 14.11.2012)
2.3 Kone keittää, VFR
3 Suzuki
3.2 Suzukin lataussäädin, GS ja GSX-E(S) -mallit
3.3 Suzukin kytkimen ääntely, GS ja GSX-E(S)
3.4 Moottorin sammuminen pysähdyttäessä, GSX-F
3.5 Vetohihnakonversio, Savage ja EN-500
4 Kawasaki
4.2 Vesijäähdytteisten 16-venttiilisien mallien venttiiliongelmat
4.3 Hengettömyys noin 4000 kierroksen tuntumassa, GPX
4.4 ZX-9:n vikakooste
4.5 GPZ 1000 RX:n vikakooste
5 Yamaha
5.2 Venttiilit, FZR 1000
5.3 EXUP, FZR 1000
6 BMW
6.2 Keskituki, K100
========================================================================